Blog

Kuinka onnistut kilpailupäivänä?

Kuinka onnistut kilpailupäivänä? Hallitsetko sinä kilpailupäivänä tunteitasi – vai alkavatko jännitys, epävarmuus ja muiden juoksijoiden tekeminen hallita sinua? Tätä kokonaisuutta käsittelimme Unbreakable Me -workshopissa, jossa juoksuvalmentaja ja ultrajuoksija Mikko Liukka keskittyi kilpailuun valmistautumiseen, tankkaukseen ja vauhdinjakoon. Stefania Federico puolestaan avasi kilpailujännityksen hallintaa, itseluottamuksen rakentamista ja vaikeiden hetkien kohtaamista. Hyvällä kilpailijalla on selkeät rutiinit, terve itsetunto, realistinen vauhtisuunnitelma ja kyky hallita tunteitaan. Silti moni harjoittelee fyysistä kuntoaan kuukausien ajan, mutta jättää kilpailujännityksen, keskittymisen ja vaikeiden hetkien käsittelyn sattuman varaan. Sopiva jännitys ei ole vihollinen. Se nostaa vireystilaa, terävöittää keskittymistä ja valmistaa kehoa suoritukseen. Tavoitteena ei ole poistaa jännitystä, vaan estää sitä päättämästä puolestasi, kuinka kovaa lähdet liikkeelle tai miten reagoit vaikeisiin hetkiin. Kunto ei yleensä petä – valmistautuminen pettää Kilpailu epäonnistuu usein aivan muista syistä kuin huonon kunnon vuoksi. Tavallisimpia virheitä ovat liian kova viimeinen harjoitus, puutteellinen palautuminen, huono tankkaus, väärä lähtövauhti, uudet varusteet, liian vähäinen uni ja liiallinen stressi. Viimeisten 2–3 viikon aikana ei enää rakenneta uusia ominaisuuksia. Herkistelyssä harjoitusmäärää vähennetään, mutta juoksun terävyys säilytetään. Tavoitteena on saada harjoittelusta kertynyt väsymys laskemaan, jotta rakennettu kunto pääsee kilpailussa näkyviin. Kilpailuviikolla tärkeintä on nukkua hyvin, liikkua kevyesti, huoltaa jalat ja tarkistaa kilpailun aikataulu, reitti sekä huoltopisteet. Uusia kenkiä, geelejä tai harjoitusmenetelmiä ei enää kokeilla. Tankkaus ja kilpailuaamu Pitkää kilpailua varten hiilihydraattien määrää voidaan lisätä 1–4 päivää ennen tapahtumaa. Samalla kannattaa juoda normaalisti ja vähentää tarvittaessa runsaskuituisia ruokia. Tankkaus ei tarkoita ähkyyn syömistä tai litratolkulla juomista. Kilpailuaamuna tuttu aamupala syödään yleensä noin 3–4 tuntia ennen lähtöä. Sen jälkeen juodaan pieniä määriä tarpeen mukaan. Viimeisen tunnin aikana kävellään, käydään vessassa ja tehdään kilpailumatkaan sopiva lämmittely. Lyhyillä matkoilla tarvitaan perusteellisempi lämmittely. Maratonilla usein riittävät kävely, kevyt hölkkä ja muutama lyhyt avaus. Ultramatkalla energiaa ei kannata kuluttaa pitkään alkuverryttelyyn. Vauhdinjako ratkaisee päivän Kilpailun alussa adrenaliini saa tavoitevauhdin tuntumaan liian helpolta. Juuri silloin tarvitaan malttia. Liian kova alku nostaa sykettä ja energiankulutusta sekä kuluttaa hiilihydraattivarastoja suunniteltua nopeammin. Seurauksena vauhti voi romahtaa myöhemmin. Lähde mieluummin hieman liian rauhallisesti kuin hieman liian kovaa. Viiden kilometrin kilpailussa ensimmäiset 300–500 metriä juostaan hallitusti ja viimeinen kilometri mahdollisimman kovaa. Kymmenellä kilometrillä ensimmäinen kilometri voi olla hieman tavoitevauhtia hitaampi, minkä jälkeen vauhti pidetään tasaisena. Puolimaratonin ja maratonin ensimmäisten kilometrien kuuluukin tuntua lähes liian helpoilta. Maraton ei yleensä ratkea ensimmäisellä puolikkaalla, vaan sillä, kuinka paljon siellä säästettiin energiaa viimeisiä kilometrejä varten. Ultramatkalla syödään ja juodaan heti alusta lähtien. Jos 100 kilometrin ensimmäiset 30 kilometriä tuntuvat hitailta, olet todennäköisesti onnistumassa. Ultrakilpailun voittaa usein se, jonka vauhti hidastuu vähiten – ei se, joka aloittaa nopeimmin. Energia ja vaikeat hetket Alle tunnin kilpailussa lisäenergiaa ei yleensä tarvita. Yli tunnin suorituksessa geeleistä tai urheilujuomasta voi olla hyötyä, ja yli kahden tunnin kilpailussa energiaa tarvitaan säännöllisesti. Kaikki tuotteet pitää testata harjoituksissa. Kilpailun aikana mieliala voi muuttua nopeasti. Yhdessä hetkessä olo on vahva ja seuraavassa tekee mieli keskeyttää. Älä tee lopullisia päätöksiä pahimman tunnekuohun aikana. Hidasta tarvittaessa, ota energiaa, rentouta hartiat ja keskity seuraavaan kilometriin tai huoltopisteeseen. Ajatus ”en jaksa enää” voi todellisuudessa tarkoittaa, ettet jaksa juuri tätä vauhtia juuri nyt. Hyvä kilpailu syntyy yksinkertaisesta kokonaisuudesta:Hyvä harjoittelu + palautuminen + tankkaus + oikea vauhti + tunteiden hallinta = paras mahdollinen kilpailu. Tämä oli myös Unbreakable Me -workshopin tärkein viesti: fyysinen kunto ja vahva kilpailumieli eivät ole toisistaan erillisiä. Paras suoritus syntyy, kun Mikko Liukkaan käsittelemä fyysinen valmistautuminen ja Stefania Federicon opettamat psyykkiset työkalut tukevat toisiaan. Kilpailussa ei tarvitse todistaa olevansa hyvä juoksija. Riittää, että tekee ne asiat, joita on harjoitellut. Tavoitteena ei ole täydellinen kilpailu, vaan onnistunut kilpailukokemus. Kun seuraavan kerran seisot lähtöviivalla, hallitsetko sinä tunteitasi – vai annatko jännityksen ja innostuksen päättää, miten kilpailusi alkaa?   Kirjoittaja: Mikko Liukka, Vauhtisammakon perustaja

Kuinka onnistut kilpailupäivänä? Read More »

Miksi jalat hyytyvät, vaikka kunto riittäisi?

Miksi jalat hyytyvät, vaikka kunto riittäisi?  Et vaan kestä riittävästi iskuja! Lihas- ja iskunkestävyys juoksijan salaisena pullonkaulana Oletko koskaan kokenut tilanteen, jossa hengitys kulkee hyvin, syke pysyy hallinnassa ja energiatasot ovat kunnossa – mutta jalat eivät yksinkertaisesti enää jaksa?Moni juoksija ajattelee tällöin, että ongelma on kestävyyskunnossa.Usein syy löytyy kuitenkin aivan muualta. Yksi aliarvostetuimmista juoksijan ominaisuuksista on lihas- ja iskunkestävyys.Juoksu ei ole pelkästään hengitys- ja verenkiertoelimistön suoritus.Jokainen askel aiheuttaa lihaksille, jänteille ja tukirakenteille iskun, joka täytyy vastaanottaa ja hyödyntää uudelleen seuraavassa askeleessa.Maratonilla juoksija ottaa tyypillisesti 30 000–50 000 askelta.Ultrajuoksussa määrä voi nousta jopa yli 100 000 askeleeseen.Vaikka yksittäinen askel ei tunnu suurelta rasitukselta, tuhansien toistojen aikana vaikutus kasautuu valtavaksi. Mitä tapahtuu, kun iskunkestävyys ei riitä? Aluksi juoksu tuntuu normaalilta.Sitten askel alkaa muuttua. Pakarat väsyvät. Pohkeet jäykistyvät. Reidet menettävät kimmoisuuttaan. Juoksutalous heikkenee. Vauhti hidastuu. Syke voi jopa nousta, vaikka vauhti laskee. Moni tulkitsee tämän aerobisen kunnon puutteeksi, vaikka todellinen ongelma saattaa olla lihasten kyvyssä kestää toistuvaa kuormitusta. Kaksi juoksijaa voi omata täysin saman VO₂max-arvon, saman laktaattikynnyksen ja saman kilpailuvauhdin.Silti toinen hyytyy 30 kilometrin kohdalla ja toinen juoksee vahvasti maaliin asti.Ero voi löytyä juuri lihas- ja iskunkestävyydestä. Tämä korostuu erityisesti: Maratoneilla Ultramatkoilla Polkujuoksussa Pitkissä alamäissä Monipäiväisissä tapahtumissa Miten lihas- ja iskunkestävyyttä kehitetään? Tutkimusten ja käytännön valmennuskokemuksen perusteella tehokkaita keinoja ovat: Pitkät lenkit Pitkät progressiiviset harjoitukset Mäkitreenit Polkujuoksu Juoksuspesifinen voimaharjoittelu Riittävä kokonaisjuoksumäärä Kilpailunomaiset pitkät harjoitukset Erityisesti pitkät lenkit eivät kehitä pelkästään sydäntä ja verenkiertoa.Ne opettavat myös lihaksia, jänteitä ja sidekudoksia kestämään tuhansia toistoja ilman merkittävää suorituskyvyn laskua. Juoksijan kehitystä voi rajoittaa moni tekijä: Peruskestävyys Maksimikestävyys Laktaattikynnys Nopeuskestävyys Väsymisen sietokyky Juoksutalous Lihas- ja iskunkestävyys Kuitenkaan tärkein kysymys ei ole:Mikä on paras harjoitus? Vaan:Mikä on minun pullonkaulani? Kun löydät oikean rajoittavan tekijän ja kohdistat harjoittelun siihen, kehitys voi olla yllättävän nopeaa.Ja joskus ratkaisu ei löydykään keuhkoista tai sydämestä – vaan jaloista tai keskivartalon voimasta. Ja uskokaa pois, ne salin isoimmat kehonrakentajat supersarjoineen ei ehkä sittenkään aina ole parhaita voimavalmentajia jos haluat kehittyä juoksussa. Kirjoittaja: Mikko Liukka, Vauhtisammakon perustaja

Miksi jalat hyytyvät, vaikka kunto riittäisi? Read More »

Puolimaraton treeniohjelma valmistelee juoksemaan 21,1 kilometrin matkan. Tasainen harjoittelu noin 10-15 viikon aikana on optimaalinen aika tavalliselle kuntoilijalle puolimaratoniin valmistautumiseen.

10km juoksuohjelma: näin kehität vauhtia, kestävyyttä ja omaa juoksuasi

10km juoksuohjelma: näin kehität vauhtia, kestävyyttä ja omaa juoksuasi 10 kilometrin juoksu on monelle juuri sopiva yhdistelmä haastetta ja saavutettavuutta. Matka on tarpeeksi pitkä kehittämään kestävyyttä kunnolla, mutta samalla riittävän lyhyt myös vauhdin kehittämiseen. Siksi 10km juoksuohjelma sopii yhtä hyvin ensimmäiseen kisaan tähtäävälle kuin juoksijalle, joka haluaa parantaa omaa aikaa. Moni yllättyy siitä, kuinka paljon oikein rytmitetty harjoittelu vaikuttaa juoksuun. Pelkkä kilometrien kerääminen ei aina riitä, vaan hyvä juoksuohjelma 10km matkalle rakentuu kevyiden lenkkien, vauhtiharjoitusten ja palautumisen tasapainosta. Juoksussa kehitys syntyy usein juuri siitä, että kaikkea ei tehdä täysillä. 10km juoksu kehittää kestävyyttä ja vauhtia samaan aikaan 10 km on siinä mielessä armollinen matka, että siihen voi lähteä hyvin erilaisista lähtökohdista. Aloittelijan tavoitteena voi olla juosta koko matka rauhallisesti omaan tahtiin, kun taas kokeneempi juoksija tähtää esimerkiksi alle tunnin tai jopa alle 40 minuutin aikaan. Harjoittelun ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkaista. Useimmille hyvä rytmi on 3–4 harjoitusta viikossa, jolloin mukaan mahtuu sekä kevyt lenkki että hieman kovempia harjoituksia. Lisäksi yksi tai jopa pari voimaharjoitusta viikossa auttaa ylläpitämään hyvää juoksuasentoa ja tekee juoksemisesta taloudellisempaa. Juoksuvauhti kannattaa pitää suurimmassa osassa harjoituksia sellaisena, että pystyt puhumaan puuskuttamatta. Peruskestävyyslenkit rakentavat aerobista pohjaa ja valmistavat kehoa kovempiin harjoituksiin. Usein juuri rauhalliset lenkit jäävät liian vähälle, vaikka ne ovat yksi tärkeimmistä kehityksen palasista. Juoksuohjelma 10km-tavoitteeseen rakentuu monipuolisesti Tehokas 10km juoksuohjelma sisältää yleensä kolmea erilaista harjoitusta: kevyitä peruskestävyyslenkkejä, vauhtikestävyys- tai intervalliharjoituksia sekä hieman pidemmän lenkin viikon aikana. Näin harjoittelu kehittää sekä kestävyyttä että nopeutta ilman jatkuvaa ylikuormitusta. Intervalliharjoitukset tarkoittavat toistuvia 1–4 minuutin kovempia vetoja, joiden välissä pidetään lyhyt palautus. Harjoituksen aikana syke nousee yleensä 80–90 prosenttiin maksimista, mutta palautusten aikana sykkeen tulisi laskea selvästi alemmas. Juuri rytmin vaihtelu kehittää vauhtia tehokkaasti. Pitkä lenkki taas kasvattaa kestävyyttä ja auttaa jaksamaan koko 10 kilometrin matkan tasaisemmin. Aloittelijalle pitkä lenkki voi olla aluksi esimerkiksi 6–8 km, kun taas kokeneempi juoksija voi tehdä yli 10 kilometrin harjoituksia hyvinkin säännöllisesti. Hyvä ohjelma sisältää myös lepopäiviä. Juoksuharjoitusten välissä kannattaa pitää ainakin yksi kevyempi päivä tai täysi lepopäivä, jotta keho ehtii palautua harjoittelun aikana. Viikon aikana 10km juoksuohjelma voi siis näyttää esimerkiksi tältä: Maanantai: Lepopäivä tai kevyt liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitus tai lyhyet vedot ylämäkeen juosten Keskiviikko: Intervalliharjoitus, esimerkiksi 4 x 3 minuutin vedot reippaalla vauhdilla Torstai: Lepopäivä Perjantai: Kevyt peruskestävyyslenkki rauhallisella sykkeellä Lauantai tai sunnuntai: Pitkä lenkki, joka kehittää kestävyyttä ja valmistaa koko 10 kilometrin matkaan Harjoittelun määrää ja vauhtia kannattaa lisätä vähitellen oman lähtötason mukaan, jotta kehityt tasaisesti ilman turhaa ylikuormitusta. 10km juoksuaika paranee oikealla rytmityksellä Moni juoksija miettii jossain vaiheessa omaa tavoiteaikaa. Hyvä uutinen on se, että 10km juoksu aika kehittyy usein yllättävän nopeasti, kun harjoittelu muuttuu hieman suunnitelmallisemmaksi. Yksi yleisimmistä virheistä on juosta jokainen lenkki lähes samalla vauhdilla. Kehitys jää helposti paikalleen, jos harjoitukset ovat jatkuvasti hieman liian kovia mutta eivät kuitenkaan tarpeeksi tehokkaita. Siksi moni toimiva ohjelma perustuu niin sanottuun 80/20-ajatteluun: noin 80 prosenttia harjoittelusta tehdään kevyesti ja 20 prosenttia kovempaa vauhtia. Jos tavoitteena on esimerkiksi juosta 10 kilometrin matka alle tunnin, harjoitteluun kannattaa lisätä vauhtikestävyystreenejä asteittain. Kovempien harjoitusten lisäksi tärkeää on kuitenkin myös maltti. Kisapäivänä liian nopea alku kostautuu usein viimeisten kilometrien aikana. Juoksussa tasainen rytmi toimii lähes aina paremmin kuin alkuinnostuksesta syntynyt ylivauhti. Siksi omaa tavoitevauhtia kannattaa harjoitella jo etukäteen treeneissä. 10 kilometrin juoksuun valmistautuminen alkaa palautumisesta Moni keskittyy harjoittelussa vain itse juoksuun, vaikka kehitys tapahtuu usein vasta levon aikana. Riittävä palautuminen auttaa ehkäisemään rasitusvammoja ja pitää harjoittelun mielekkäänä myös pidemmällä aikavälillä. Harjoituksen alkuun kannattaa aina ottaa 10–15 minuutin kevyt lämmittely ja muutama lyhyt kiihdytys ennen varsinaista treeniä. Juoksun jälkeen taas kevyt hölkkä ja venyttely auttavat kehoa palautumaan. Myös ravinto vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miltä harjoittelu tuntuu. Kevyt hiilihydraattipitoinen välipala noin 1,5–2 tuntia ennen lenkkiä antaa energiaa harjoitukseen, ja riittävä nesteytys tukee palautumista erityisesti lämpimällä säällä. Jos kaipaat vinkkejä ruokailutottumuksien parantamiseen tai ylipäätään ravinnon optimoimiseen, tutustu ravintovalmennukseemme, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja ja yksilöllistä ohjausta kohti tavoitteitasi. Päivää ennen kilpailua ei enää kannata yrittää tehdä ihmeitä. Kevyt harjoitus, hyvä uni ja rauhallinen valmistautuminen toimivat usein paremmin kuin viime hetken kovatehoinen treeni. 10 km juoksuohjelma toimii parhaiten silloin, kun se sopii omaan arkeen Täydellinen ohjelma ei auta, jos sitä ei jaksa noudattaa arjessa. Siksi hyvä 10km juoksuohjelma on joustava ja mukautuu omaan elämäntilanteeseen, tavoitteisiin ja lähtötasoon. Nykyään moni harjoittelee myös verkkovalmennusten tai sovellusten avulla, mikä antaa mahdollisuuden sovittaa harjoitukset omaan aikatauluun. Runfrog tuo juoksuohjelmat, voimaharjoittelun, liikkuvuuden ja palautumisen yhteen sovellukseen. Tutustu lisää: Runfrog – uuden ajan juoksuappi. Lopulta tärkeintä ei ole täydellinen viikko tai yksittäinen harjoitus. Kehitys syntyy siitä, että juokset säännöllisesti, maltilla ja riittävän pitkään. Silloin myös oma 10 km matka alkaa tuntua vähitellen enemmän mahdollisuudelta kuin mahdottomalta haasteelta. Jos haluat kehittää juoksuasi tavoitteellisesti, turvallisesti ja omalle tasollesi sopivalla tavalla, juoksun yksilövalmennus auttaa ottamaan seuraavan askeleen. Saat tueksesi asiantuntevan valmentajan, selkeän suunnitelman ja harjoittelun, joka oikeasti toimii arjessasi. Täytä yhteydenottolomake ja lähdetään rakentamaan juuri sinun tavoitteisiisi sopivaa juoksua.

10km juoksuohjelma: näin kehität vauhtia, kestävyyttä ja omaa juoksuasi Read More »

Puolimaraton treeniohjelma valmistelee juoksemaan 21,1 kilometrin matkan. Tasainen harjoittelu noin 10-15 viikon aikana on optimaalinen aika tavalliselle kuntoilijalle puolimaratoniin valmistautumiseen.

Juoksun aloittaminen: näin löydät oman rytmisi ensimmäisille juoksulenkeille

Juoksun aloittaminen: näin löydät oman rytmisi ensimmäisille juoksulenkeille Juoksu näyttää ulkopuolelta joskus helpolta. Lenkkipolulla vastaan tulee juoksija toisensa jälkeen, askel rullaa kevyesti ja vauhtia tuntuu riittävän loputtomasti. Todellisuudessa lähes jokainen heistä on joskus miettinyt täysin samaa asiaa kuin moni aloittelija nyt: miten aloittaa juoksu niin, ettei homma tunnu heti liian raskaalta? Juoksun aloittaminen ei vaadi täydellistä kuntoa, kallista varustearsenaalia tai valmista urheilutaustaa. Tärkeintä on aloittaa rauhallisesti ja antaa keholle aikaa tottua uuteen tekemiseen. Liian moni yrittää juosta ensimmäisen lenkin liian kovaa, jolloin harjoittelu tuntuu nopeasti raskaalta eikä motivaatio ehdi edes kunnolla syttyä. Hyvin rakennettu ohjelma auttaa pääsemään alkuun turvallisesti. Samalla juokseminen voi muuttua yllättävän nopeasti pakkopullasta tavaksi, jota oikeasti odottaa viikon aikana. Juoksun aloittaminen nollista onnistuu helpommin kuin moni luulee Moni ajattelee, että juoksua pitäisi pystyä jatkamaan heti useita kilometrejä putkeen. Todellisuudessa juoksun aloittaminen nollista kannattaa rakentaa kävelyn ja juoksun yhdistelmästä. Juoksu-/kävelyintervallit auttavat lihaksia, niveliä ja hengitystä tottumaan rasitukseen vähitellen. Aluksi voit esimerkiksi juosta minuutin ja kävellä kaksi minuuttia. Kun kunto alkaa nousta, kävelyn määrä vähenee ja juoksuaikaa lisätään hieman viikko viikolta. Usein juuri liian suuri kiire pilaa hyvän alun. Juoksuharjoittelu toimii parhaiten silloin, kun suurin osa lenkeistä pidetään yllä vauhtia, jossa pystyt vielä puhumaan normaalisti. Mikäli hengästyt niin paljon, ettet saa lausetta loppuun ilman puuskutusta, vauhtia kannattaa hidastaa reilusti. Osalle tämä voi tarkoittaa alussa lähes kävelyvauhtia, mikä on täysin normaalia. Moni kuitenkin yllättyy siitä, kuinka nopeasti kehitystä alkaa näkyä. Säännöllinen harjoittelu vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa ja kasvattaa kestävyyttä jo muutamassa viikossa. Samalla myös juoksufiilis muuttuu usein paljon kevyemmäksi. Miten aloittaa juoksu ilman rasitusvammoja? Yksi yleisimmistä aloittelijan virheistä on yrittää tehdä liikaa liian nopeasti. Keuhkot ja motivaatio saattavat vielä kestää, mutta jalat eivät aina pysy mukana. Siksi harjoitteluun kannattaa lisätä kilometrejä vähitellen. Usein hyvä tavoite alkuun on kaksi tai kolme harjoitusta viikossa. Näin keho ehtii palautua lenkkien välillä, mutta harjoitteluun syntyy silti säännöllinen rytmi. Lisäksi ohjelmaan kannattaa lisätä kevyttä lihaskuntotreeniä, sillä vahva keskivartalo ja jalkalihakset auttavat ylläpitämään hyvää juoksuasentoa ja vähentämään rasitusvammojen riskiä. Aloittelijan kannattaa myös kiinnittää huomiota alustaan. Pehmeät hiekka- ja metsätiet tuntuvat usein jaloille huomattavasti mukavammilta kuin jatkuva asfaltilla juokseminen. Juoksukengissä taas hyvä istuvuus ja riittävä vaimennus tekevät yllättävän suuren eron. Ennen lenkkiä pieni alkulämmittely auttaa valmistamaan kehoa harjoitteluun. Kevyet dynaamiset venytykset tai muutaman minuutin reipas kävely riittävät hyvin alkuun. Lenkin jälkeen taas rauhallinen kävely ja venyttely voivat helpottaa palautumista. Juoksun aloittaminen juoksumatolla voi madaltaa kynnystä Kaikki eivät halua aloittaa juoksua suoraan ulkona. Juoksun aloittaminen juoksumatolla voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, jos ulkona juokseminen jännittää tai sää tuntuu liian haastavalta. Juoksumatolla vauhtia on helppo hallita, eikä tarvitse miettiä liukkaita reittejä, mäkiä tai liikennettä. Lisäksi harjoittelun seuraaminen on yksinkertaista, kun aika, matka ja vauhti näkyvät koko ajan edessä. Monelle aloittelijalle juoksumatto toimii hyvänä tapana rakentaa ensimmäinen rutiini. Kun juokseminen alkaa tuntua tutulta, ulkona lenkkeilyyn siirtyminen on usein huomattavasti helpompaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös juoksumatolla vauhti kannattaa pitää aluksi maltillisena. Liian kova harjoittelu tuntuu raskaalta riippumatta siitä, juoksetko sisällä juoksumatolla vai ulkona lenkkipolulla. Juoksun aloittaminen tauon jälkeen vaatii malttia Joskus juoksusta on voinut tulla pitkä tauko esimerkiksi kiireen, loukkaantumisen tai motivaation katoamisen vuoksi. Juoksun aloittaminen tauon jälkeen voi tuntua turhauttavalta, varsinkin jos vanha kunto on vielä hyvin muistissa. Moni tekee tässä vaiheessa sen virheen, että yrittää jatkaa siitä, mihin viimeksi jäi. Keho ei kuitenkaan aina ole samalla tasolla kuin ennen taukoa, vaikka mieli haluaisi uskoa niin. Siksi harjoittelu kannattaa aloittaa hieman varovaisemmin kuin ehkä tekisi mieli. Tauon jälkeen ohjelma voi näyttää esimerkiksi tältä: 3 harjoitusta viikossa Kävelyn ja juoksun yhdistelmiä alkuun Yksi hieman pidempi lenkki viikon aikana Kevyttä lihaskuntoharjoittelua palautumisen tueksi Lepopäiviä harjoitusten väliin Usein kunto alkaa palautua yllättävän nopeasti, kun harjoittelu pysyy säännöllisenä. Tärkeintä on pitää tekeminen riittävän kevyenä alkuvaiheessa ja välttää jatkuvaa kiirettä vauhdin kanssa. Juoksun aloittaminen voi muuttaa enemmän kuin arvaatkaan Juoksu on lopulta paljon muutakin kuin kilometrejä tai vauhtia. Monelle se tuo rytmiä arkeen, auttaa purkamaan stressiä ja antaa tunteen siitä, että omasta hyvinvoinnista pitää oikeasti huolta. Säännöllinen juoksu voi parantaa unen laatua, lisätä jaksamista ja tehdä olosta energisemmän myös tavallisessa arjessa. Lisäksi pienet onnistumiset, kuten ensimmäinen yhtäjaksoinen 5km lenkki tai hieman kevyemmältä tuntuva harjoitus, antavat yllättävän paljon motivaatiota jatkaa. Ehkä tärkein vinkki on kuitenkin tämä: älä vertaa omaa alkua muiden juoksuun. Jokainen juoksija on joskus ollut siinä pisteessä, jossa minuutin hölkkä tuntui pitkältä. Juoksun aloittaminen ei vaadi täydellisyyttä, vaan yhden rauhallisen lenkin kerrallaan. Jos haluat aloittaa juoksun motivoivassa ja kannustavassa ympäristössä, järjestämme juoksukouluja kaiken tasoisille juoksijoille eri puolilla Suomea, kuten Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Lahdessa. Juoksukouluissa kehität kestävyyttä, juoksutekniikkaa ja harjoittelun varmuutta hyvässä porukassa – etkä joudu treenaamaan yksin. Tutustu lisää ja löydä sopiva ryhmä omalle tasollesi: Juoksukoulut. Usein kysytyt kysymykset juoksun aloittamisesta Kuinka monta kertaa viikossa aloittelijan kannattaa juosta? Useimmille aloittelijoille hyvä määrä on noin 2–4 harjoitusta viikossa. Näin keho ehtii palautua ja juoksuharjoittelu pysyy mielekkäänä ilman liian kovaa rasitusta. Voiko juoksun aloittaminen onnistua pelkästään kävelyn avulla? Kyllä voi. Moni aloittaa juoksun yhdistämällä kävelyä ja lyhyitä juoksupätkiä. Juoksu-/kävelyintervallit auttavat kehittämään kestävyyttä turvallisesti ja vähitellen. Kuinka nopeasti aloittelija voi juosta 5km? Se riippuu lähtötasosta, mutta moni voi juosta 5km yhtäjaksoisesti jo noin 4-8 viikon harjoittelun jälkeen, kun harjoittelu etenee rauhallisesti ja säännöllisesti. Onko juoksun aloittaminen juoksumatolla hyvä idea? Juoksumatto voi olla erittäin hyvä tapa aloittaa juoksu, sillä vauhtia ja harjoittelun kuormitusta on helppo hallita. Se voi madaltaa kynnystä erityisesti tauon jälkeen tai aivan harjoittelun alussa.

Juoksun aloittaminen: näin löydät oman rytmisi ensimmäisille juoksulenkeille Read More »

Puolimaraton treeniohjelma valmistelee juoksemaan 21,1 kilometrin matkan. Tasainen harjoittelu noin 10-15 viikon aikana on optimaalinen aika tavalliselle kuntoilijalle puolimaratoniin valmistautumiseen.

Puolimaraton juoksuohjelma: näin rakennat kestävän pohjan 21,1 kilometrin matkalle

Puolimaraton juoksuohjelma: näin rakennat kestävän pohjan 21,1 kilometrin matkalle Puolimaraton kuulostaa monen korvaan juuri sopivalta haasteelta. Se on tarpeeksi pitkä tuntumaan saavutukselta, mutta samalla realistinen tavoite myös tavalliselle kuntoilijalle. Puolimaraton on 21,1 kilometrin mittainen kestävyysjuoksu, jossa onnistuminen ei synny yhdestä kovasta treenistä vaan tasaisesta harjoittelusta viikko toisensa jälkeen. Hyvä puolimaratoniin tähtäävä juoksuohjelma auttaa rakentamaan kestävyyttä, löytämään sopivan vauhdin ja välttämään turhaa ylirasitusta. Samalla juoksu tekee paljon muutakin kuin valmistaa kilpailuun: säännöllinen juoksua harrastava huomaa usein unen laadun, palautumisen ja yleisen kunnon paranevan yllättävän nopeasti. Juoksuohjelma puolimaraton-tavoitteella alkaa riittävän ajoissa Moni innostuu puolimaratonista vasta muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa, mutta silloin tulee helposti kiire. Kokeneelle juoksijalle puolimaraton harjoitusohjelma kannattaa aloittaa vähintään 12 viikkoa ennen kilpailua. Mikäli juoksua on taustalla vähemmän, turvallisempi vaihtoehto voi olla jopa 16–20 viikon harjoittelu. Puolimaratoniin valmistautuminen toimii parhaiten silloin, kun kilometrejä nostetaan asteittain. Liian suuri hyppäys viikossa tehtyihin kilometreihin näkyy usein nopeasti jaloissa, palautumisessa tai motivaation katoamisena. Hyvä ohjelma sisältää myös kevyempiä viikkoja, jotta keho ehtii sopeutua harjoitteluun. Ensimmäistä puolimaratonia varten tavoitteeksi ei tarvitse asettaa tiettyä aikaa. Monelle hyvä tavoite on yksinkertaisesti juosta maaliin vahvalla fiiliksellä. Keskimääräinen puolimaratonin aika liikkuu yleensä noin kahden tunnin tuntumassa, mutta tärkeintä on löytää oma rytmi ja tapa harjoitella. Pitkän lenkin merkitys puolimaraton treeniohjelmassa Jos puolimaraton treeniohjelma pitäisi tiivistää yhteen tärkeimpään harjoitukseen, vastaus olisi pitkä lenkki. Pitkän lenkin aikana elimistö oppii käyttämään energiaa tehokkaammin ja kestämään pidempää rasitusta. Siksi pitkät lenkit ovat käytännössä koko ohjelman selkäranka. Viikoittainen pitkä lenkki kannattaa aloittaa maltillisesti. Aluksi lenkin pituus voi olla esimerkiksi tunnin mittainen, mutta ohjelman aikana sitä kasvatetaan vähitellen jopa 1,5–2 tuntiin asti. Kehity asteittain, äläkä kiirehdi. Pitkän lenkin ei myöskään tarvitse olla vauhdiltaan raskas. Päinvastoin. Peruskestävyysalueella juostaan niin, että keskustelu onnistuu ilman jatkuvaa puuskutusta. Juoksussa maltti tuntuu joskus tylsältä, mutta juuri sillä rakennetaan kestävyyttä puolimaratonille. Viimeinen todella pitkä lenkki kannattaa tehdä noin 10–14 päivää ennen kilpailua. Sen jälkeen harjoittelua kevennetään, jotta jalat ehtivät palautua ennen starttia. Puolimaraton treeniohjelma tarvitsee muutakin kuin juoksua Vaikka puolimaratoniin tähtäävä harjoitusohjelma keskittyy luonnollisesti juoksuun, pelkkä kilometrien kerääminen ei aina riitä. Juoksijan tärkeimmät lihakset löytyvät usein pakaroista, takareisistä ja keskivartalosta, joten lihaskuntoharjoittelu kannattaa ottaa mukaan viikkoon ainakin kerran tai optimaalisesti pari kertaa. Voimaharjoittelu auttaa ylläpitämään hyvää juoksuasentoa myös silloin, kun kilometrejä alkaa olla jaloissa enemmän. Lisäksi vahvat tukilihakset voivat vähentää rasitusvammojen riskiä. Kevyt kehonpainotreeni tai kuntosaliharjoittelu toimii hyvin juoksun rinnalla. Myös lepo pitää ottaa tosissaan. Viikossa tulisi olla 2–3 kevyempää päivää tai täyttä lepopäivää. Kehitys tapahtuu lopulta palautumisen aikana, ei vain lenkillä. Moni yllättyy siitä, kuinka paljon myös nesteytys ja ravinto vaikuttavat harjoitteluun. Pitkän lenkin aikana kannattaa testata juomista ja energiatasojen ylläpitämistä esimerkiksi energiageelien avulla jo ennen kilpailua. Kisapäivänä ei ole hyvä hetki kokeilla mitään täysin uutta. Mikäli kaipaat apua ravinnon kanssa puolimaratoniin valmistautuessa tai haluat tehdä pysyviä muutoksia ruokailutottumuksiisi, tutustu meidän ravintovalmennukseemme, joka antaa konkreettisia työkaluja ja yksilöllistä ohjausta kohti tavoitteitasi. Puolimaraton harjoitusohjelma tähtää onnistuneeseen kisapäivään Hyvä juoksuohjelma ei tee vain kovakuntoiseksi, mutta myös itsevarmemmaksi. Kun taustalla on useampi onnistunut pitkä lenkki ja viikkojen aikana kertynyttä harjoittelua, lähtöviivalla olo tuntuu huomattavasti rennommalta. Tavoitevauhtiharjoittelu on tärkein treenisi silloin, kun haluat parantaa puolimaratonaikaasi edellisestä. Jos olet harjoitellut juuri sitä vauhtia hallitusti mitä aiot juosta puolimaratonin tasaisesti alusta loppuun, niin kehosi toimii tässä vauhdissa paremmin ja varmemmin. Ehkä myös vauhdinjakosi onnistuu kerrankin. Aloita rauhallisesti myös kilpailussa. Yksi yleisimmistä virheistä on lähteä juoksemaan liian kovaa ensimmäisten kilometrin aikana, koska tunnelma vie mukanaan. Tasainen vauhti toimii lähes aina paremmin kuin liian innokas alku. Nyrkkisääntömme vauhdinjaosta on tämä: juokse ensimmäinen kilometri n. 10-15s hitaampana kuin matkan keskivauhti. Eka kymppi pitää olla hiukan rauhallisempi kuin jälkimmäinen. Näin jätät lihassoluihisi energiaa juoksun loppuun. Mikäli tähtäät joskus maratoniin, puolimaraton toimii täydellisenä välietappina. Sen avulla opit paljon omasta juoksusta, palautumisesta ja siitä, miten kehosi reagoi eri vauhteihin ja harjoitusmääriin. Ehkä juuri tässä piilee puolimaratonin viehätys. Se ei ole vain yksi kilpailu, vaan projekti, jonka aikana kunto, itseluottamus ja juoksijan ajattelu ehtivät muuttua enemmän kuin aluksi arvaakaan. Tarjoamme yksilöllistä puolimaratonvalmennusta ympäri Suomen, ja nykyään myös etänä, joten voit osallistua mukaan asuinpaikastasi riippumatta. Valmennukseen kuuluvat kynnystasotestit järjestetään Turussa ja Espoossa, mutta itse valmennus rakentuu sinun lähtötasosi, tavoitteidesi ja arjen ympärille. Nyt on täydellinen hetki lopettaa fiilispohjainen treenaaminen ja alkaa harjoitella tavoitteellisesti, nousujohteisesti ja itsevarmasti kohti puolimaratonia. Ota meihin yhteyttä sähköpostilla maria@vauhtisammakko.com tai mikko@vauhtisammakko.com, ja aloita puolimaratoniin valmistautuminen jo tänään. Usein kysytyt kysymykset puolimaratonharjoittelusta Onko 10 viikon juoksuohjelma puolimaraton -haaveeseen riittävä? Kyllä voi olla, mikäli taustalla on jo hieman juoksukokemusta ja peruskunto kunnossa. Aloittelijalle pidempi harjoitusohjelma on kuitenkin usein turvallisempi ja mukavampi vaihtoehto, sillä se antaa enemmän aikaa kehittää kestävyyttä nousujohteisesti. Kuinka pitkä pitkän lenkin tulisi olla puolimaraton harjoitusohjelmassa? Pitkän lenkin pituus kasvaa yleensä vähitellen ohjelman aikana. Monessa puolimaraton juoksuohjelmassa viikoittainen pitkä lenkki etenee noin tunnista jopa 1,5–2 tunnin mittaiseksi ennen kilpailua. Kuinka monta kertaa viikossa puolimaratonille kannattaa harjoitella? Harjoittelun määrä riippuu tavoitteesta ja lähtötasosta, mutta useimmille sopiva määrä on 3–5 harjoitusta viikossa. Hyvä ohjelma sisältää juoksulenkkien lisäksi myös palautumista, kevyitä viikkoja ja lihaskuntoharjoittelua. Pitääkö jokainen lenkki juosta kovaa, jotta vauhti kehittyy? Ei tarvitse. Suurin osa harjoittelusta kannattaa tehdä rauhallisella vauhdilla peruskestävyyttä kehittäen. Kovemmat harjoitukset, kuten intervallit ja vauhtikestävyyslenkit, toimivat parhaiten osana tasapainoista kokonaisuutta.

Puolimaraton juoksuohjelma: näin rakennat kestävän pohjan 21,1 kilometrin matkalle Read More »

RunFrog kävelijät-kuntoilijat

Peruskestävyys

Peruskestävyys ja sen treenaaminen Mitä tiedät peruskestävyystreenistä? Peruskestävyys saattaa olla jopa kaikkein tärkein fyysinen ominaisuutemme. Se parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä auttaa ylläpitämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Se edistää myös rasvanpolttoa ja painonhallintaa, tehostamalla kehon kykyä käyttää rasvaa energianlähteenä pitkäkestoisessa suorituksessa. Lisäksi peruskestävyyden kehittyminen parantaa palautumista kaikesta fyysisestä treenistä, mahdollistaen tehokkaamman ja säännöllisemmän harjoittelun. Peruskestävyystreenin edut Peruskestävyyden treenaaminen lisää henkistä hyvinvointia, tarjoten keinoja stressinhallintaan ja parantaen unen laatua. Peruskestävyys on perusta monille arkielämän toiminnoille ja muille fyysisille ominaisuuksille, tehostaen yleistä suorituskykyä ja elämänlaatua. Se on myös tärkein lähtökohta VO2maxin eli maksimaalisen hapenottokyvyn parantamiselle. Maksimaalinen hapenottokyky puolestaan yksittäisenä fyysisenä ominaisuutena tuo meille eniten terveitä elinvuosia. Oma suhde peruskestävyyteen ja sen treenaamiseen Kuinka hyvin sinä ymmärrät, miten peruskestävyyttä harjoitellaan ja kuinka hyvin tunnet itsesi? Turhaa hippeilyä. Minähän en happea soluilleni tarvitse! 😜 Olen kuullut termin, mutta en tiedä tarkemmin aiheesta. 🤷‍♂️ Tiedän, että peruskestävyys kehittyy parhaiten matalilla sykkeillä harjoitellessa. ❤️‍🔥 Olen kuullut nyrkkisäännön, että sykkeen tulee karkeasti olla alle 150, jos haluan kehittää peruskestävyyttäni. 📏 Tiedän, että jokaisella yksilöllä on oma henkilökohtainen aerobinen kynnys, jonka alla tapahtuva harjoittelu parantaa peruskestävyyttä. Osaan myöskin harjoitella tämän kynnyksen alapuolella. 🧠 Olen jo laskenut kaavalla 220-ikä x 0,6-0,85 oman aerobisen kynnykseni. Ymmärrän, että ”no pain no gain” -sloganilla ei rakenneta hyvää peruskestävyyttä. 📚 Tiedän PK1- ja PK2-sykealuiden erot ja tiedän, kumpaan milloinkin tähtään. Ymmärrän, että peruskestävyysharjoittelussa liian hidas vauhti ei myöskään ole pitkään kehittävää. 🔍 Olen käynyt kynnysrajatestissä ja tiedän henkilökohtaisen aerobisen kynnykseni. 🏃‍♀️💡 Tiedän aerobisen kynnykseni ja hyödynnän tätä oman harjoittelun suunnittelussa. 📈 Pyrin määrätietoisella harjoittelulla nostamaan aerobista kynnystäni, erityisesti vauhtien osalta, parantaen jatkuvasti juoksuni taloudellisuutta. 🚀 Tiedän aerobisen kynnykseni ja valmentajani hyödyntää tätä tietoa treeniohjelmani suunnittelussa.🏅     Lue lisää blogitekstejä 18 joulukuun 2025 Mitä hyötyä kuntoilijalle on juoksuvalmentajasta? Oletko koskaan miettinyt, että erilaisilla kengillä rasitus kohdistuu hiukan eri… Lue lisää 26 maaliskuun 2024 Juoksukengät Oletko koskaan miettinyt, että erilaisilla kengillä rasitus kohdistuu hiukan eri… Lue lisää 20 maaliskuun 2024 Peruskestävyys Peruskestävyys ja sen treenaaminen Mitä tiedät peruskestävyystreenistä? Peruskestävyys… Lue lisää 11 maaliskuun 2024 Valmennettavani tarina: Matti Valmennettavani tarina: Matti Valmennettavan esittely Olen Matti Vähä-Heikkilä, intohimoinen… Lue lisää 29 tammikuun 2024 Juoksu, rutiinit ja onnellisuus Pohdinta onnellisuudesta ja merkityksellisyydestä on tärkeää henkisen hyvinvoinnin… Lue lisää

Peruskestävyys Read More »

Shopping Cart