Kuinka onnistut kilpailupäivänä?
Kuinka onnistut kilpailupäivänä? Hallitsetko sinä kilpailupäivänä tunteitasi – vai alkavatko jännitys, epävarmuus ja muiden juoksijoiden tekeminen hallita sinua? Tätä kokonaisuutta käsittelimme Unbreakable Me -workshopissa, jossa juoksuvalmentaja ja ultrajuoksija Mikko Liukka keskittyi kilpailuun valmistautumiseen, tankkaukseen ja vauhdinjakoon. Stefania Federico puolestaan avasi kilpailujännityksen hallintaa, itseluottamuksen rakentamista ja vaikeiden hetkien kohtaamista. Hyvällä kilpailijalla on selkeät rutiinit, terve itsetunto, realistinen vauhtisuunnitelma ja kyky hallita tunteitaan. Silti moni harjoittelee fyysistä kuntoaan kuukausien ajan, mutta jättää kilpailujännityksen, keskittymisen ja vaikeiden hetkien käsittelyn sattuman varaan. Sopiva jännitys ei ole vihollinen. Se nostaa vireystilaa, terävöittää keskittymistä ja valmistaa kehoa suoritukseen. Tavoitteena ei ole poistaa jännitystä, vaan estää sitä päättämästä puolestasi, kuinka kovaa lähdet liikkeelle tai miten reagoit vaikeisiin hetkiin. Kunto ei yleensä petä – valmistautuminen pettää Kilpailu epäonnistuu usein aivan muista syistä kuin huonon kunnon vuoksi. Tavallisimpia virheitä ovat liian kova viimeinen harjoitus, puutteellinen palautuminen, huono tankkaus, väärä lähtövauhti, uudet varusteet, liian vähäinen uni ja liiallinen stressi. Viimeisten 2–3 viikon aikana ei enää rakenneta uusia ominaisuuksia. Herkistelyssä harjoitusmäärää vähennetään, mutta juoksun terävyys säilytetään. Tavoitteena on saada harjoittelusta kertynyt väsymys laskemaan, jotta rakennettu kunto pääsee kilpailussa näkyviin. Kilpailuviikolla tärkeintä on nukkua hyvin, liikkua kevyesti, huoltaa jalat ja tarkistaa kilpailun aikataulu, reitti sekä huoltopisteet. Uusia kenkiä, geelejä tai harjoitusmenetelmiä ei enää kokeilla. Tankkaus ja kilpailuaamu Pitkää kilpailua varten hiilihydraattien määrää voidaan lisätä 1–4 päivää ennen tapahtumaa. Samalla kannattaa juoda normaalisti ja vähentää tarvittaessa runsaskuituisia ruokia. Tankkaus ei tarkoita ähkyyn syömistä tai litratolkulla juomista. Kilpailuaamuna tuttu aamupala syödään yleensä noin 3–4 tuntia ennen lähtöä. Sen jälkeen juodaan pieniä määriä tarpeen mukaan. Viimeisen tunnin aikana kävellään, käydään vessassa ja tehdään kilpailumatkaan sopiva lämmittely. Lyhyillä matkoilla tarvitaan perusteellisempi lämmittely. Maratonilla usein riittävät kävely, kevyt hölkkä ja muutama lyhyt avaus. Ultramatkalla energiaa ei kannata kuluttaa pitkään alkuverryttelyyn. Vauhdinjako ratkaisee päivän Kilpailun alussa adrenaliini saa tavoitevauhdin tuntumaan liian helpolta. Juuri silloin tarvitaan malttia. Liian kova alku nostaa sykettä ja energiankulutusta sekä kuluttaa hiilihydraattivarastoja suunniteltua nopeammin. Seurauksena vauhti voi romahtaa myöhemmin. Lähde mieluummin hieman liian rauhallisesti kuin hieman liian kovaa. Viiden kilometrin kilpailussa ensimmäiset 300–500 metriä juostaan hallitusti ja viimeinen kilometri mahdollisimman kovaa. Kymmenellä kilometrillä ensimmäinen kilometri voi olla hieman tavoitevauhtia hitaampi, minkä jälkeen vauhti pidetään tasaisena. Puolimaratonin ja maratonin ensimmäisten kilometrien kuuluukin tuntua lähes liian helpoilta. Maraton ei yleensä ratkea ensimmäisellä puolikkaalla, vaan sillä, kuinka paljon siellä säästettiin energiaa viimeisiä kilometrejä varten. Ultramatkalla syödään ja juodaan heti alusta lähtien. Jos 100 kilometrin ensimmäiset 30 kilometriä tuntuvat hitailta, olet todennäköisesti onnistumassa. Ultrakilpailun voittaa usein se, jonka vauhti hidastuu vähiten – ei se, joka aloittaa nopeimmin. Energia ja vaikeat hetket Alle tunnin kilpailussa lisäenergiaa ei yleensä tarvita. Yli tunnin suorituksessa geeleistä tai urheilujuomasta voi olla hyötyä, ja yli kahden tunnin kilpailussa energiaa tarvitaan säännöllisesti. Kaikki tuotteet pitää testata harjoituksissa. Kilpailun aikana mieliala voi muuttua nopeasti. Yhdessä hetkessä olo on vahva ja seuraavassa tekee mieli keskeyttää. Älä tee lopullisia päätöksiä pahimman tunnekuohun aikana. Hidasta tarvittaessa, ota energiaa, rentouta hartiat ja keskity seuraavaan kilometriin tai huoltopisteeseen. Ajatus ”en jaksa enää” voi todellisuudessa tarkoittaa, ettet jaksa juuri tätä vauhtia juuri nyt. Hyvä kilpailu syntyy yksinkertaisesta kokonaisuudesta:Hyvä harjoittelu + palautuminen + tankkaus + oikea vauhti + tunteiden hallinta = paras mahdollinen kilpailu. Tämä oli myös Unbreakable Me -workshopin tärkein viesti: fyysinen kunto ja vahva kilpailumieli eivät ole toisistaan erillisiä. Paras suoritus syntyy, kun Mikko Liukkaan käsittelemä fyysinen valmistautuminen ja Stefania Federicon opettamat psyykkiset työkalut tukevat toisiaan. Kilpailussa ei tarvitse todistaa olevansa hyvä juoksija. Riittää, että tekee ne asiat, joita on harjoitellut. Tavoitteena ei ole täydellinen kilpailu, vaan onnistunut kilpailukokemus. Kun seuraavan kerran seisot lähtöviivalla, hallitsetko sinä tunteitasi – vai annatko jännityksen ja innostuksen päättää, miten kilpailusi alkaa? Kirjoittaja: Mikko Liukka, Vauhtisammakon perustaja
Kuinka onnistut kilpailupäivänä? Read More »








